Laskuvarjohypyt

Laskuvarjohyppyissä hyppykorkeus on yleensä 1-4 km riippuen hyypn tarkoituksesta ja säästä, esim. pilvet saattavat estää koneen menemistä täyteeen korkeuteen. Neljän kilometrin korkeudesta vapaapudotusta tulee noin 45-60 sekunttia ennen varjon avaamista ja varjon varassa lennetään noin viisi minuuttia. Hyppääjän perusasennossa vatsa alaspäin putoamisnopeus on noin 180-190 km/h.

Suomen Ilmailuliitto on harrastusilmailulajien keskusjärjestö ja sen piirissä toimii kaikkiaan kymmenen ilmailunmuotoa, jotka jakautuvat vielä moniin alalajeihin. Yksi näistä alalajeista on laskuvarjourheilu. Suomessa on 15 toimivaa laskuvarjokerhoa.



Aktiivisin hyppykausi on toukokuusta syyskuuhun, mutta talvi ei sinällään estä hyppäämistä. Talvella kuitenkin pahat pakkaset ja lumisade estävät hyppäämisen. Pukeutumisen on oltava todella lämpimää, yleensä suurin ongelma on pitää sormet ja kädet niin lämpimänä, että niissä pysyy edelleen toimintakyky ja tuntuma. On mahdollista hypätä laskuvarjohyppy myös yöllä. Ne ovat tarkasti säädeltyjä ja hyppääjänä voi toimia vain kokenut hyppääjä, jolla on muun muassa korkeusmittari ja laskeutumisalue valaistu.

Laslkuvarjohyppäämisen voi aloittaa 15-vuotiaana holhoojan suostumuksella, varsinaista yläikärajaa ei ole, mutta yli 60-vuotiaiden pitää käydä lääkärintarkastuksessa vähintään viiden vuoden välein. Hypääjän pitää antaa kirjallinen terveydentilanvakuutus, jos johonkin kysymkseen vasta kyllä on lisäksi esitettävä lääkärintodistus. Laskuvarjohyppääminen ei vaadi voimaa, mutta hyvä peruskunta vähentää loukkaantumisvaaraa. Tietyt lääkkeet voivat estää hyppäämisen samoin, kun alkoholi ja huumeiden käyttö, joka on kokonaan kiellettyä laskuvarjourheilussa. Useimmiten oppilasvarjojen painoraja on 100kg.



Yleisin vamma laskuvarjohypyllä on nilkan nyrähdys. Vakavat loukkaantumiset ovat erittäin harvinaisia, ja tapahtuvat yleensä varjon jo auettua, kun kokeneet hyppääjät haluavat saada kaiken teho irti suorituskykyisestä laskuvarjosta. laskuvarjohyppääminen on erittäin tarkkaan säädeltyä toimintaa. Ammattilaiset suorittaa tiukat kaluston tarkastukset vuosittain, varjon pakkauksessa on useita tarkistusvaiheita, uudet turvalaitteet tekevät hyppäämisestä turvallista ja ylipäätään oikeihin toimintatapoihin kiinnitetään paljon huomiota. Varavarjonpakkolaukaisin on yksi turvalaitteista. Jos pää varjo ei jostain syystä aukea on kaikilla hyppääjillä repussa varavarjo. Pakkolaukaisin avaa varavarjon automaattisesti, jos päävarjo pääsetetään irti. Lisäksi jotkut kerhot käyttää oppilaisvarusteissa AAD-laitetta, joka mittaa hyppääjän korkeutta ja putoamisnopeutta, ja jos putoamisnopeus on liian kova liian matalalla laite avaa varavarjon automaattisesti. Tämä laite on pelastanut maailmanlaajuisesti yli 2000 hypääjää, eikä se on pettänyt vielä kertaakaan. Turvallisuudessa huomiodaan myös lentokoneiden hyvä kuntoisuus ja lentäjät ovat ammattitaitoisia.



Laskuvarjohyppäämisen nopea ja helppo vaihtoehto on tandem-hyppy, jossa hypätään pääsääntöisesti 3-4 km korkeudelta. Tnademhypyssä hyppäät kokeneen hyppymestarin kanssa yhdessä.

Muun muassa skyxperience tarjoaa laskuvarjohyppykursseja, hyppy mahdollisuuksia. Skyxperience toimii Turussa ja Malmilla. Monien laskuvarjohyppykurssien lisäksi voit hypätä tandemhypyn. Super-nova kurssi, johon kuuluu 25 hyppyä ja opetus maanpinnalla maksaa 3300€. Hyväksytyn koehypyn (25. hyppy, jossa kaikki hypyt menevät ensimmäisellä kerralla läpi) jälkeen voi hakea itsenäisen hyppääjän lisenssiä (luokka A), joka on niin sanottu lupakirja. Sillä dokumentilla voi osoittaa Suomessa ja ulkomailla omaavansa kaikki tiedot ja taidot. Tämän jälkeen yksittäisen lipun hinta on 28-35€. Lisäpalveuna hyppyihin saa ostaa erilaisia videokuva ja kuvapaketteja. Lisätietoa täältä!

https://www.youtube.com/watch?v=vkA-mv3xQPg
https://www.youtube.com/watch?v=3Ufl8K8Mux0 tandem hyppy
https://www.youtube.com/watch?v=AGWiZLy0YuI base hyppy

Lähteet:
http://www.laskuvarjokerho.com/fi/
http://www.ilmailuliitto.fi/
http://www.skyxperience.fi/
http://skydiveoulu.fi/
Kuvat ylhäältä alaspäin:
https://pixabay.com/p-102198/?no_redirect
https://pixabay.com/static/uploads/photo/2013/02/10/14/16/parachuting-80095_960_720.jpg
https://pixabay.com/static/uploads/photo/2015/09/07/21/11/skydivers-929128_960_720.jpg
https://www.flickr.com/photos/skydiveandes/8696075330

Kiinan kulttuurin esittely

Uskonto:
Kiina on virallisesti ateistinen, mutta Kiinassa on kolme pääuskontoa kungfutselaisuus, taolaisuus, buddhalaisuus. Nämä kaikki elävät rinnakkain osin sekoittuneena sekä toisiinsa että vanhaan kiinalaiseen kansanuskontoon. 

Väestö:
Pääkielenä kiinassa on mandariini-kiina, lisäksi Kiinassa puhutaan Kantonin kiinaa, wu-kiinaa, min bei, minnan-kiinaa, xiang-kiinaa, gan-kiinaa, hakka-kiinaa ja muita pienempiä kieliä. Kiinan eri etnisiä ryhmiä ovat; han-kiinalaiset 91,9 %, zhuangit, uiguurit, huit, yit, tiibetiläiset, miao, mantsut, mongolit, buyit, korealaiset ja muut 8,1 %.

Kansalliset vapaapäivät:

• Uudenvuodenpäivä (yleisesti 30.12 - 1.1.)
• Kiinalainen uusivuosi (tammi-helmikuussa)
• Hautojenlakaisupäivä (huhtikuussa)
• Vapunpäivä (1.toukokuuta)
• Lohikäärmeveneen juhla (kesäkuussa)
• Keskisyksynjuhla (syyskuussa)
• Kansallispäivä (1.lokakuuta)

Arvot:
Seniorit ovat kunniassa ja edustavat viisautta. Perinteiset kiinalaiset arvot sisältävät rakkautta ja kunnioitusta perhettä ja vanhempia kohtaan. Rehellisyys, uskollisuus, nöyryys, sitkeys, kova työ, ystävyys, sitoutuminen koulutukseen, usko järjestykseen ja vakauteen ovat tärkeitä - painotetaan velvoitteita yhteisöä kohtaam yksilön oikeuksien suosimisen sijaan. Näitä arvoja koulutetaan lapsille yleensä jo esikoulusta lähtien.

Suhtautuminen työhön:
Kiinassa töitä tehdään kuutena päivänä viikossa, päivät ovat pitkiä ja vuosilomat lyhyitä. Kohtuuttomista ylitöistä on tullut Kiinassa ongelma.

Aikakäsitys:
Kiinalainen aikakäsitys on syklinen ja varsin suhteellinen. Ajoissa oleminen ei myöskään kuulu maan tapoihin ja ennalta sovittuja tapaamisia siirretään hyvinkin pienellä varoitusajalla. Kiinassa aika on suuntaa antava.

Tilakäsitys:
Kiinassa pareja lukuun ottamatta eri sukupuolien välisiä kosketuksia ei juurikaan näe, mutta samaa sukupuolta olevien välinen kosketuskulttuuri taas on paljon vapaampi kuin Suomessa. Aikuisten ja lasten, varsinkin täysin tuntemattomien, välillä vallitseva kosketusvapaus on hämmentävää suomailaisille.

Lox context/ High context:
Kiina kuuluu high context kulttuuriin. Kiinassa on korkea valtaetäisyys ja esim. kasvojen menettämistä pyritään välttämään pitkään. Esim. palaute on annettava kahden kesken, irtisanotuksi tulemiseen liittyy häpeää ja ylennykset vahvistavat kasvoja.

Maskuliinisuus/Feminiinisyys:
Kiina on vahvasti maskuliininen maa. Kiinassa korostetaan kilpailua ja korostamista, sekä lapsista kasvatetaan (, etenkin pojista) kunnianhimoisia. Lisäksi Kiinassa ihmisiä asetetaan paremmuusjärjestykseen.

Yksilöllisyys/Yhteisöllisyys:
Kiinassa on yhteisöllinen kulttuuri, jossa yhteisö on yksilöä tärkeämpi. Johonkin yhteisöön kuuluminen ja sen hyväksyntä on tärkeämpi kuin yksilölliset tarpeet ja toiveet. Yhteisöjä on muun muassa koulu, perhe ja työpaikka.

Valtaetäisyys:
Kiinassa valtaetäisyys on suuri, siellä valtahierarkiat ovat selvät töissä ja työn ulkopuolella.

Suhtautuminen epävarmuuteen:
Kiinan pistemäärä epävarmuuden välttämisessä on 30. Luku on alhainen, mikä tarkoittaa sitä, että kiinalaisen kulttuurin sietävän hyvin epävarmuutta. Kiinalaiset suhtautuvat epävarmuuteen osana normaalia elämää. Moniselitteisiä tilanteita ja uusia riskejä siedetään, ja aggressiota ja tunteita ei näytetä.

Ruoka:
Ruoka on hyvää. Kaikkea mitä liikkuu, voi syödä. Aterialla syödään yleensä 8-12 ruokalajia peräkkäin. Ruokalajien välissä juodaan yleensä teetä. Ruokailuajoista pidetään kiinni. Kiinalaiset maiskuttelevat estottomasti. Jos ruoka ei maistu, sitä ei ole pakko syödä.

Suomi-kuva
Suomi-kuva on lähinnä myönteinen, mutta Suomen tunnettuus Kiinassa rajoittuu melko pieneen osaan eliittiä. Asioista perillä olevat muistavat myönteisesti Suomen olleen ensimmäisiä Kiinan kansantasavallan tunnustaneita länsimaita.

Ohjelmapalveluiden suunnittelu kiinalaisille
Kiinalaisien aikakäsitys on varsin suhteellinen, ja ajoissa oleminen ei ole niin tärkeää, joten ohjelma kannattaa suunnitella väljäksi ja varautua myös odottelluun. Kiinassa vanhaa arvostetaan ja vastuu vetäjän olisi hyvä olla hieman vanhempi tai vähintään saman ikäinen. Töitä arvostetaan, joten työt on tehtävä kunnolla ja viimeisen päälle eikä suurinpiirtein. Oppaan on oltava valmis tekemään ylitöitä, jos sitä vaaditaan. Ohjelmapalveluissa tulee huomioida myös Kiinan high context kulttuuri, esim. ohjelmapalvelu ei saa olla häpäisevää tmv. Kiinassa ihmiset asetaan paremmuusjärjestykseen, joten nuorta ammattitaidotonta tyttöä ei arvosteta oppaana yhtä paljon, kun esimerkiksi vanhempaa miestä, joka osaa hommansa hyvin. Kiina on yhteisöllinen yhteisö, joka varmasti myös vaikuttaa ohjelmapalveluiden suunnitelluun.

Lähteet:
Kaikki valokuvat itse otettuja.
http://www.lukio.palkane.fi/raamattunet/7kiin_us.html
http://www.visitfinland.fi/tietoa-kohdemaista/kiina/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiina
http://www.globalis.fi/Maat/Kiina
http://fi.chinaops.fi/2015/kiinalaiset-lomapaivat-2015/
http://www.finland.cn/public/default.aspx?nodeid=44137&contentlan=1&culture=fi-FI
http://wanda.uef.fi/tkk/liferay/projektit/monikko/kiinalainen-perhe-ja-tapakulttuuri-seminaarin-yhteenveto.pdf
http://www.bomentis.fi/yhteistyo/kiinassa-suhteet-merkitsevat/
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/95004/Yla-Mononen_Lauri.pdf?sequence=1
http://www.chinetverkosto.fi/kiina-2/kiinalainen-liiketoimintakulttuuri/
http://www.peda.net/veraja/jko/tyke/hanke/stop/moku/osaaminen/kulttuuri/erot
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/58799/Kiinalainen%20neuvottelukulttuuri.pdf?sequence=1

Vanhusten jumppa - suunnittelua

Menemme Ilvesmajalle pitämään jumpan, vanhuksia on siellä yhteensä 13. Yksi vanhuksista on kokonaan sokea, joten se tulee huomioida tehtävän annossa ja jumppa liikkeiden suunnittelussa. Lisäksi vanhuksia alkaa helposti pyörryttämään, joten nopeita nousuja tai pään pyörityksiä tulisi välttää.

Liikkeet:

1. Nostra kantapäät irti lattiasta - ojenna nilkat. Laske kantapäät lattialle. Nosta nyt varpaat ylös.
2. Piirrä jalalla mahdollisimman iso ympyrä lattiaan. Ensin oikealla, jonka jälkeen vasemalla.
3. Istu tuolilla selkä suorana. Ojenna vuorotellen vasenta ja oikeaa jalkaa suorkasi (nilkka koukussa).
4. Tuki tuolin selkänojasta, nosta jalka taakse polvi suorana.
5. Kosketa kyynärpäällä vastakkaista polvea.
6. Vie kädet sivukautta niskan taakse. Vie kädet sivukautta selän taakse.
7. Kosketa kädellä vastakkaisen puolen tuolin selkänojaa.
8. Nosta hartiat ylös ja pudota rentona alas.
9. Pyöritä olkapäitä.
10. Laita kädet suoraan eteesi ja pyörittele ranteitasi.
11. Liikuttele sormia.
12. Taivuta päätä sivulta toiselle rauhalliseen tahtiin.
13. Kurkota käsillä ylös, ja sitten sivuille.

Tehtävälista:

• Liikkeiden järjestely niin, että edetään varpaista ylöspäin, eli ensin jalat ja sitten vatsalihakset ja näin edelleen.
• Blueprint
• Turvallisuuskaavio
• Mainos
• Musiikki
• Kiitos-lahja
• Mahd. kuvat
• Liikkeitä lisää
• Palautteen keräämiseen liittyvät kysymykset ja muut
• Vaatteiden suunnittelu !!NIMIKYLTTI!!
• Mainoksen lähettäminen Ilvesmajaan ja sen viimeistely

Mitä?

Taukojumppatuokio vanhuksille. Rauhallinen ja mukava liikunnallinen piristys päivään.

Miksi?

Vanhukset tarvitsevat liikuntaa.

Kenelle?

Pidämme jumpan ilvesmajan asukkaile, joita on 13 hlö.

Millainen?

Vanhuksille sopiva, taustalla musiikkia, jossa on luonnonääniä. 

Missä?

Ilvesmaja

Milloin?

Maanantaina 30.11. klo 10:00

Ketkä?

Emma ja Natalii

Keräämme palautteen joko kahden hymynaaman avulla tai sitten juttelemalla vanhusten kanssa. 

Palauteen kysymykset:

1. Oliko kivaa?
2. Olivatko ohjeet tarpeeksi selvät?
3. Kuuluiko meidän ääni tarpeeksi hyvin?
4. Olivatko liikkeet sopivia?
5. Tulisitteko uudelleen?
6. Vapaa palaute

Unelmien liikuntamatka

Haluaisin mennä maailmanympärimatkalle, jonka lentoreitti voisi mennä vaikka jotenkin näin; Helsinki - Rio de Janeiro -  Quito - Bogota - Panama City - Cancun - Los Angeles - San Francisco - Peking - Hong Kong - Kapkaupunki - Johannesburg - Helsinki.  Lisäksi haluaisi kiertää lähi kaupunkeja ja mahdollisesti jopa maita. Haluaisin matkustaa jonkun kivan porukan kanssa, vaikka muutaman hyvän kaverin. Matkan kesto olisi puolesta vuodesta "ylöspäin". Valitsin juuri maailmanympärysmatkan, koska olen jo pitkään halunnut maailmanympärysmatkalle. Kyseisen lentoreitin valitsin melko pikaisesti, joten reitistä en ole aivan sata varma, mutta vaikutti pienen tutkimisen jälkeen mielestäni parhaalta vaihtoehdolta. 

1. Aktiivinen liikuntamatkailu

Mount Everestille kiipeäminen. Matkustaisin Hong Kongista Mount Everestille. Mount Everest on siis maailman korkein vuori Kiinan ja Tiibetin rajamailla. 

Kuvan lähde

2. Passiivinen liikuntamatkailu

Rio de Janeirossa olisi mielenkiintoista nähdä Rion sambakarnevaalit, jotka ovat maailman suurimmat karnevaalit. Ne järjestetään joka vuosi.

Kuvan lähde

3. Nostalginen liikuntamatkailu

Menisin Staples Centeriin, joka on Los Angelissa. Se toimii NBA:ssa pelaavien Los Angeles Lakersin ja Los Angeles Clippersin kotihallina, sekä myös Los Angeles Kings NHL-joukkueen kotihallina. 

Kuvan lähde

Pieni esittely kustakin lentoreitin kohteesta:

Rio de Janeiro, Brasilia

Rio de Janeiro on Brasilian toiseksi suurin kaupunki ja tärkein turistikohde. 

Quito, Ecuador

Quito on Ecuadorin pääkaupunki, ja se sijaitsee Etelä-Amerikan länsiosassa. Quito on yksi maailman merenpinnasta korkeimmalla sijaitsevista pääkaupungeista.

Panama City, Panama

Etelä- ja Pohjois-Amerikkaa yhdistävä Panama sijaitsee Karibianmeren ja Tyynenmeren välisellä kannaksella.

Cancun, Meksiko
Cancun on Jukatanin niemimaalla Meksikossa sijaitseva lomakaupunk, joka on kasvanut lyhyessä ajassa yhdeksi maan merkittävimmistä turismikohteista.

Los Angeles, USA
Etelä-Kaliforniassa sijaitseva Los Angeles on paitsi Yhdysvaltain elokuvateollisuuden keskus, myös maan toiseksi suurin kaupunki. Suur-Losin alueella asuu lähes neljä miljoonaa ihmistä, jotka tulevat yli sadasta eri maasta. Enkelten kaupunkina tunnettuun Los Angelesiin onkin kautta aikain tultu suurten unelmien perässä.

San Francisco, USA
San Francisco sijaitsee Tyynenmeren rannalla Kaliforniassa, Yhdysvalloissa. Mäkinen suurkaupunki löytyy San Franciscon niemimaan kärjestä, ja sitä reunustaa Tyynivaltameri lännessä ja San Franciscon lahti idässä.

Peking, Kiina
Pohjoiseksi pääkaupungiksikin tituleerattu Peking on Kiinan kolmanneksi suurin väestökeskittymä. Vaikka Peking ei enää ole Kiinan suurin kaupunki, ei sen valtavuutta kannata kyseenalaistaa. Noin kahdellakymmenen asukkaan metropolialue lukeutuu nimittäin yhä maailman suurimpiin.

Hong Kong, Kiina
Idän ja lännen sulatusuuni Hongkong on suurimman luokan metropoli ja Kiinan erikoishallintoalue. Hongkong on yksi maailman tiheimmin asutetuista kaupungeista. Pinta-alaltaan vain hieman pääkaupunkiseutua suuremmalla alueella asuu yli seitsemän miljoonaa ihmistä.

Kapkaupunki, Etelä-Afrikka

Kapkaupunki sijaitsee Etelä-Afrikassa Kapin niemimaan kärjen tuntumassa. Nykyisin Kapkaupunki on yli kolmen miljoonan asukkaan suurkaupunki ja suosittu matkakohde, jossa ovat yhtä aikaa läsnä siirtomaa-ajan henki ja perinteinen afrikkalainen kulttuuri.

Johannesburg, Etelä-Afrikka

Johannesburg on asukasluvultaan Etelä-Afrikan suurin kaupunki ja koko Saharan etäläpuolisen Afrikan toiseksi suurin kaupunki.

Muut lähteet: rantapallo.fi , kilroy.fi ja wikipedia.fi

Aladdin-satupolku

Olimme pitämässä viisivuotiaille päiväkotilaisille Aladdin-satupolkua. Ryhmääni kuului lisäkseni Muhku, Leevi, Teemu ja Clementine. Meidän suunnitelma muuttui lopulliseen muotoonsa vasta paikan päällä päiväkodilla. Kuitenkin kaikki meni mielestäni melko hyvin. Paikalle olisimme voineet saapua paljon aikasemmin. Ohjelmaa piti lopusta vähän lyhentää, koska aikataulutus ei täysin onnistunut, mutta mitään tärkeää tai tarinan kannalta ehdotonta ei jäänyt tekemättä. Olisimme voineet huomioda paremmin kesken kaiken tulleita lapsia ja huolehtia, että ne pääsevät mukavasti mukaan leikkiin. 

Pidän lasten kanssa olemisesta ja niiltä oppii aina uusia asioita. Opin, miten suurien lapsiryhmien kanssa kuuluu olla ja toimia. Lisäksi tulevaisuudessa osaisin suunnitella vieläkin tarkemmin kaiken etukäteen, koska nyt suunnitelmat eivät olleet aivan loppuun asti viimeisteltyjä. Aikatauluksia osaisin nyt tämän ohjelmapalvelun jälkeen suunnitella paremmin, kun ennen tätä ohjelmapalvelua. Opin myös kylmähermoisuutta. 

Kuvia lisäilen myöhemmin.

Kestävä kehitys Sappeella

Muista kun ekologisen kestävyyden osa-alueista ei löytynyt Sappeen sivuilta tietoa, joten muut jutut ovat minun omia mielipiteitä, miten Sappeen kannattaisi ottaa huomioon kestävä kehitys. Jokaisessa kohdassa on tärkeää, että noudatetaan lakeja ja määräyksiä, esim. jätteet kuljetaan minne kuuluu ja nin edelleen.

Ekologinen (ympäristö) kestävyys:
Vuonna 2009 Sappeen Matkailukeskus liittyi MARA:n energiatehokkuussopimuksen piiriin. Sopimuksen tavoite on vähentää energiankulutusta 9% vuoteen 2016 mennessä. Mm. lamppuja on vaihdettu energiatehokkaampiin. Sappeessa lumitus hoidetaan nykyään hybridilumetus-järjestelmällä, jolla on voitu jopa puolittaa lumitykkeihin tarvittavat energiamäärä.

Rakentamisesta syntyvä puujäte pyritään polttamaan polttopuuna. Laitteiden ja hissien jäteöljy kerätään ja kierrätetään asianmukaisesti. Rinnekoneille on tehty ajosuunnitelma, jotta ajaminen olisi mahdollisimman tehokasta ja energiaa kuluisi mahdollisimman vähän.

Sappeen ravintoloissa käytetään lähiruokaa mahdollisuuksien mukaan. Ravintoiloissa on käytössä biojäteastiat. Pakkauspahvit kerätään talteen ja kierrätetään asianmukaisesti.

Esimerkki, miten ei kuulu toimia!

Sosiokulttuurinen kestävyys:

Sappeen tulisi koittaa mahdollisimman paljon arvostaa paikallista kulttuuria ja paikallisia asukkaita. Sappeen ei tulisi vaikuttaa paikallista asukkaiden elämänlaatuun negatiivisesti, meluhaittoina, luontoa tuohoamalla ja niin edelleen. Paikallisten asukkaiden lisäksi tulee huomioda matkailija tyytyväisyys.

Sappeen Matkailukeskuksen kanttaisi käyttää paikkallista työvoimaa tai työllistää nuoria.

Kulttuurillisesti kestävässä matkailussa kulttuuriympäristöä tulisi hyödyntää osana matkailuympäristöä, eli matkailun pitäisi tuoda esille matkailualueen paikallisuuden. Tämä tuo alueelle omanlaisensa imagon. Tavoitteena ei saa olla muuttaa kulttuuria vaan sopeutua siihen ja korostaa sen ominaisuuksia.


Taloudellinen kestävyys:

Jotta Sappeen taloudellinen hyöty jäisi paikallisille tulisi käyttää paikallista työvoimaa. Sappee on monia paikallisia yhteistyökumppaneita, joka osaltaan ohjaa sitä, että raha jää oikealle alueelle.  Rinnekahviloissa kannattaisi kasvattaa lähiruuan prosenttuaalista suurutta suhteessa muuhun ruokaan. Lisäksi Sappeen kannattaisi panostaa laadukkaisiin ja kestäviin tuotteisiin, kertakäyttöisen ja huonon sijaan.


Esteettömyys:

Välivuokraamossa voisi olla laskettelukelkkoja liikuntaesteisille, jotta jokainen pääsisi nauttimaan laskettelurinteistä, lisäksi hiihto-opettajia voisi kouluttaa miten niitä käytetään (,en ole varma voiko tälläisiä edes Sappeella käyttää, koska siellä ei ole gondolihissiä). Mäkiä on Sappeella melko tasapuolisesti kaiken taitoisille laskijoille.

Elämyksiä

Iittalan lasimäki

1. Pohdi miksi Iittalan Lasimäki on niin suosittu matkailijoiden keskuudessa.
- Luulen, että Lasimäki on suosittu, koska siellä on laajasti tekemistä kaiken ikäisille. Lasimyymälä vetää varmaan eniten matkailijoita puoleensa.  Naivistit näyttely on varmaan toinen Lasimäen vetonauloista, lisäksi siellä on monien tietämä Kulta Suklaa, jossa valmistetaan suklaa samassa rakennuksessa. 

2. Mitä lisäisit alueelle, että se palvelisi vieläkin paremmin matkailijoita.
- Kaikki liiketilat voitaisiin saada täyteen, niin tulisi moni puolisempi liiketarjonta. 

Suomen liikenne

SUOMEN RAUTATIELIIKENNE

Suomen rautatieliikenteen historia: Ensimmäinen rautatie avattiin 31.tammikuuta 1862 Helsingistä Hämeenlinnaan. Vuonna 1870 valmistui rautatie yhteys Pietariin. Suomessa on venäläinen raideleveys, koska Suomi oli rautateiden rakentamisen aikaan osa Venäjää. Maan kolme suurinta kaupunkia oli yhdistetty vuonna 1876, kun rataosuutta laajennettiin Toijalan kautta Tampereelle. Myöhemmin rautatiet ovat laajentuneet muuallekin Suomeen.
Junatyypit: 
-Allegro, liikennöi Helsingin ja Pietarin välillä
-InterCity-juna, henkilöliikenteesen tarkoitettu juna, jolla pääsee liikkumaan kaupunkien ja suurten asutuskeskuksen välillä
-Pendolino, tarkoitettu suurimpien kaupunkien väliseen liikenteeseen tarkoitettuja nopeita junia. Liikennöi parhaisiin matkustusaikoihin, ja pysähdyspaikkoja on muita junia vähemmän.
-Pikajunat, liikennöivät pitkillä etäisyyksillä sekä Etelä-Suomen taajamien välillä
-Taajamajunat, pysähtyy kulkuvälinsä lähes jokaisella pysähdyksellä
-Lähijunat, liikennöi tiheästi ja pysähtyy usealla asemalla
-Tolstoi, juna, joka liikennöi Moskovan lisäksi Viipuriin, Tveriin ja Pietariin
-Yö- ja autojunat, matkustaminen onnistuu mukavasti pohjoiseen yön yli leväten ja halutessaan auton voi ottaa mukaan
Vammaismatkustajat junassa ja asemilla: Juniin sisäänpääsyä on helpotettu invanapeilla ja invahisseillä. Junista löytyy esteettömiä WC-tiloja pyörätuolipaikkojen lähellä. Kaikkiin juniin ei mahdu invamopoja. Junista löytyy paikkoja pyörätuolipotilaille ja niiden läheltä löytyy sähköpistokkeita. Vammaismatkustajien huomiointi vaihtelee junatyypeittäin. Asemilla tunneleista löytyy usein hissejä tai ramppeja, jotta liikkuminen onnistuisi pyörätuolilla kulkeviltakin.
Kestävä kehitys junaliikenteessä: Juna toteuttaa permmin kestävän kehityksen ajatusta, kun esimerkiksi autot, koska se on joukkuliikenneväline. Junan hiilidioksidipäästöt on 6 kg/hlö/100 km, joka on hieman enemmän kuin bussien kulutus.
Palvelut asemilla ja junissa: 
Asemilla: palvelun määrä riippuu asemasta. Asemoilta voi löytyä mm. näitä palveluita; pysäköinti, taxi, WC-tilat, lipunmyynti, lippuautomaatti, avustuspalvelu, ravintola, sekä muita kauppoja ja kioskeja.
Junissa: Jostain junista löytyy ravintolavaunu ja lapsille tarkoitettu oma lastenvaunu, jossa kylläkin kaikki voivat istua. Lisäksi junissa on kärrymyyntiä, lemmikkivaunuja, makuuvaunuja ja vammaispalveluita. Junista löytyy pistorasioita, jotta voi ladata mobiililaitteita, sekä tietokoneita junamatkalla.
Lipunmyynnin eri ostotapaoihin: Lipun voi ostaa netistä, etukäteen, joko kännykkään tai tulostaa sen koneelta paprerille. Etukäteen junan voi ostaa myös lippuautomaateista maksukorteilla tai lipunmyynnistä semmoisen olessa auki ja sijaitsevan sillä asemalla. Lisäksi junalipun voi ostaa junista, mutta jossain junissa se maksaa enemmän, jos lipunmyynti on auki junan lähtiessä. Lisäksi pääkaupunkiseudulla käy ne kortit tai ne. Lisäksi lippuja voi ostaa puhelimetse.
Suomen ja Venäjän välinen junaliikke: Edestakaisia Allegro-vuoroja on päivittäin neljä. Tolstoilla on yksi lähtö Helsingistä js yksi Moskovasta yhdessä vuorokaudessa. Passi- ja tulitarkastukset hoidetaan junan kulkiessa ja viranomaiset aloittavat tarkistusen jo junan lähdettyä.
InterRail, junaliput Eurooppaan ja VR: VR:ltä on mahdollista ostaa InterRail-lippuja. Lippuja on kahdenlaisia, lippu, mikä on kohdistettu johonkin tiettyyn paikkaan tai lippu, mikä kelpaa kaikissa InterRail-maissa. Lisäksi lipun voimassaolo aikaa voi vaihdella. Lisätietoa lippujen hinnasta ja muusta voi katsoa täältä. Suomesta voit ostaa junalippuja ja varata paikkoja melkein jokaiselle asemalle Euroopassa. Ostamalla junalipun jo Suomesta säästät aikaa matkalla. Junalippuja voi ostaa Helsingin kansainvälisestä lipunmyynnistä tai puhelimetse.
VR ja yhteistyökumppanit: VR:llä on lukuisia yhteistyökumppaneita, kuten Sokos-hotellit ja Finnair.
Liikematkustajat: Jos ryhmät haluavat pitää junassa kokouksia, niin on mahdollista varata duettoplus-vaunusta (joita ei ole, joka junassa tulee tarkistaa etukäteen). Voit varata paikat yhdenehengen paikoista, jopa 40 henkilön ryhmien tiloihin, vaikkapa koko yläkerran vain omaan käyttöön. Halutessa voi tilata ruoka-annoksia, pikkulämpimiä tai pulla-kahvit etukäteen. Alakerrasta löytyy mukaan otettavia pikkupurtavia tai jopa aterioita.
VR ja asiakaspalvelu: VR:n on laajentanut asiakaspalveluaan myös someen. Joka päivä klo 8-20 voi Facebookissa ja Twitterissa kysyä junamatkailusta tai lipuista. Asiakaspalvelua löytyy myös VR:n omilta sivuilta. Sivulta löytyy myös laaja kirjo puhelinnumeroita, josta asiakaspalvelua saa. Puhelimetse asiakaspalvelu on auki klo 7-22. Lisäksi asikaspalvelua saa lipunmyyntipisteistä eri asemilta ja junissa on lisäksi lipunmyyjä, joka on myös asikaspalvelijana siellä.

SUOMEN BUSSILIIKENNE

Bussiliikenteen historia: Linja-autot otettiin käyttöön 1900-luvun alussa. Vuonna 1905 alkoi autolinjaliikenne Uudenkaupungin ja Turun välille. Kaupunkiliikenne Trurussa alkoi kesällä 1906, mutta toiminta loppui kesä jälkeen, koska toiminta ei ollut tarpeeksi kattavaa. Kaksi muuta yritystä linja-autoliikenteen aloittamiseksi tapahtui Helsingissä vuonna 1907 ja Kotkassa 1913, lisäksi 1920 oli yksi yritys Tampereella. Linja-autoliikenne alkoi kunnolla Suomessa 1920-luvulla. Ensimmäiset linja-autoasemat perustettiin vuonna 1929. Linja-autot olivat aluksi kuorma-autoja, joidan lavan reunalla oli pitkittäissuuntaiset penkit.
Reittiliikenne: Matkustaja kulkee aikataulun mukaisesti linja-autolla.
Vakiovuoro: maaseudulla ja kaupunkien välillä ajava vuoro, joka pysähtyy pienissäkin kylissä ja tarvittaessa kaikilla reitin varrella olevilla pysäkeillä. Käyttäjäryhmä on pääasiassa koululaiset ja tyäömatkalaiset, joten aikataulut on tehty sen mukaan. Kuljettaa myös rahtia.
Pikavuoro: ajetaan keskikokoisten ja isojen kaupunkien välillä. Pikavuoro pysähtyy vain merkityllä pikavuoropysäkillä. Kuljettaa myös rahtia.

Tilausliikenne: reittiliikenteen ulkopuolista ajoa, jossa kuljetaan matkustajaryhmää, joka on ennalta sovittua. Tilausajot ovat asiakkaan tilaamia kuljetuksia, joissa aikataulu, reitti, autokalusto ja mahdolliset oheispalvelut ovat asiakkaan tarpeen mukaan laadittu. Suurinpia etuja on joustavuus ryhmämatkoilla.

Matkahuolto: yksityinen linja-autoliikenteen palvelu- ja markkinointi yritys. Linja-autoliitto osastoineen omistaa Matkahuollon. Päätoiminta-alat yrityksessä ovat matka- ja pakettipalvelut, sekä kioskipalvelut.
Suomen bussitoimintaan suuntautuneet matkanjärjestäjät: mm. Pohjolan Matka, Matkapalvelu Liisa Hietala, Matkapojat, Matka-Töysä Oy ja Lehtimäen matkat.
ExpressBus markkinointiyhteenliittymä, johon kuluu 30 pikavuoroja liikennöivää linja-autoyritystä. Kun matkustajamäärät pikavuoroissa oli laskusuunassa, projekti aloitettiin vuonna 1991.
Bussien merkitys liikenneverkossa: Bussi reitit täydentävät rautateitä, tarjoamalla bussiyhteyksiä paikkakunnalle, joille ei pääse junalla. Ennen junat ja bussit kilpailivat enemmän. Nykyään, kun autoilu on lisääntynyt on täytynyt aloittaa yhteistyö. Kaukojunien ja kaukoliikenteen bussien välisiä vaihtoja on helpotettu rakentamalla matkakeskuksia.
Kestävä kehitys bussiliikenteessä: Bussin hiilidioksidipäästöt on 4 kg/hlö/100 km, joka hieman vähemmän kuin junissa.
Esitelkää yksi valitsemanne valtakunnallinen bussiyhtiö: Onnibus on halpa, nopea ja luotettava tapa matkustaa linja-autolla. Yhteyksiä on melko vähän ja pysäkkejä joihin linja-auto pysähtyy on melko vähän. Onnibusseissa on kaikkissa langaton netti ja pistorasioita. Lippujen hinnat alkavat yhdestä eurosta ja lisäksi tulee euron varausmaksu.
Hämeenlinnan paikkalislinja-auto liikenne: Lipun hinta on 3,30€ ja vaihtomaksu (45minuutin sisällä ensimmäisen lipunostosta) on euron. Lasten liput ovat hieman halvempia, 1,70€ ja vaihto 0,5€.

SUOMEN LENTOLIIKENNE

Suomen lentoliikenteen historia: Aadolf Aarnio oli ensimmäisen suomalaisen tekemän lentoyritysen johtaja. Lentoyritys tehtiin Tampereella 20.4.1911. Ensimmäinen varsinainen lento Suomessa tapahtui 18.5.1912. Suomen lentoliikenteen katsotaan alkaneen jo vuonna 1784, kun Johan Erikson Julin päästi miehittämättömän kuumailmapallonsa Oulun torilta taivaalle. Aero Oy, nykyinen Finnair Oy perustettiin 1.11.1923, toiminnan se aloitti 20.3.1924. Ensimmäinen lento Aero Oy:lla oli 162kg kuorma postia Helnsingistä Tallinnaan. Ensimmäisenä vuonna, kun Aero toimi se kuljetti 269 matkustajaa. Kesällä 1924 Aero palkkasi ensimmäisen suomalaisen lentäjän.
Siviili-ilmailu: tarkoittaa ei sotilashenkilöiden harjoittamaa ilmailua, pääosin loma- ja työmatkojen lentäminen.
Sotilasilmailu: Kattaa kaiken sotilaallisen lentotoiminnan niin sodan, että rauhan aikana. Tämän tehtävän suomessa toteuttaa Suomen ilmavoimat.
Liikenneilmailu: kaupallista lentoliikennettä, jossa kuljetetaan matkustajia, rahtia tai postia maksua tai vuokraa vastaan. Kaupalliseen liikenteeseen kuuluu reitti-, tilaus-, ja taksiliikenne, liikenneilmailu ei sisällä mm. yleis-, koulutus-, tai sotilaslentoja.
Reittiliikenne: matkustaja lentää aikataulun mukaisella lennolla.
Tilausliikenne: Matkustajien ja tavaroiden kuljetusta koti- ja ulkomaan säännöllisessä ja epäsäännöllisessä tilauslentoliikenteessä
Sukkulaliikenne: tarkoitetaan kahden paikan välistä tiehää liikennettä.
Taksiliikenne: Lentotaksi ajaa kutsuliikenteenä ennakkoon tehtyjen varausten mukaan. Pääpysäkkien lisäksi kyytiin voi nousta myös reitin varrella olevilta bussipysäkeiltä.
Yleisilmailu: termi, joka kokoaa ne moottorilennon alueet, joita valtio tai yrityksen reittiliikenteessä tai liikelennossa eivät harjoita. Yleisilmailu ei ole aina ei-kaupallista. Suurin osa yleisilmailusta koostuu harrastuslentämisestä, mutta osa kattaa myös kaupallisia toimintoja.
Finavia: Suomen valtion kokonaan omistama julkinen osakeyhtiö. Liikevaihto muodostuu lentoyhtiölle ja matkustajilla tarjottavista palveluista. Finavia turvatarkastaa matkustajat ja matkatavarat, pitää kiitotiet kunnossa sekä varmistaa turvalliset nousut ja laskeutumiset.
Lentoliikenne ja kestävä kehitys: Lentoasemilla merkittävämmät ympäristövaikutukset aiheutuvat kiitoteiden liukkaudentorjunnan, lentokoneiden jäänesto- ja poistokäsittelyiden, sekä lentotoiminnan takia. Lentoliikennettä ja lentoasemien toimintaa koskee suuri määrä kansainvälisiä säädöksiä, EU:n lainsäädöksiä, kotimaista lainsäädäntöä sekä niiden perusteella annettuja ilmailumääräyksiä. Ympäristö vaikutuksia seurataan tarkkaan.
Suomen lentokentät: Helsinki-Vantaa, Enontekiö, Ivalo, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kemi-Tornio, Kittilä, Kokkola-Pietarsaari, Kuopio, Kuusamo, Lappeenranta, Maarianhamina, Oulu, Pori, Rovaniemi, Savonlinna, Tampere-Pirkkala, Turku, Vaasa ja Varkaus, sekä yleisilmailukenttiä ovat Helsinki-Malmi, sekä Halli ja Utti.
Helikopterilentotoiminta Suomessa: Puolustusvoimilla on muutamia helikoptereita, lisäksi Suomessa on yrityksiä, jotka kuljettavat henkilöitä ja rahtia.
Esitelkää lyhyesti yksi valitsemanne suomalainen lentoyhtiö (ei Finnair):
Flybe Finland
Flybe UK:sta irtautumisen myötä Flybe Finlandin nimi muuttuu toukokuussa, ja nimeksi tulee Nordic Regionail Airlines. Nimenmuutos vaatii Kaupparekisterin hyväksynnän, nimemuutos odotetetaan tapahtuvan toukokuun alussa. yhtiö saa uuden ilmeenkin ja se julkaistaan alkukesällä.
Flybe Finland (jatkossa Nordic Regional Airlines) on suomalainen lentoyhtiö ja Suomen suurin kotimaan lentoliikenteen operoija. Yhtiö työllistää noin 700 henkilöä Suomesssa. Yhtiö operoi merkittävää osaa Finnairin kotimaan ja Europpan lennoista.
Flybe Finlandin emoyhtiö on Flybe Nordic. Maalikuussa se siirtyi väliaikaisesti Finnarin omistukseen, kun Flybe UK myi Finnairille 60% osuutensa. Asiakkaille eikoidu tästä vaivaa. Toukokuun alussa kaikki Flybe Finlandin omat reitit muuttuu Finnarin lennonnumeroille ja samalla Finnairin ostoliikenteeksi. Flybe Nordicin lopullisesta omistuksesta jatketaan vielä neuvotteluja Finnairin, henkilöstövuokrausyhtiö StaffPointin ja sijoitusyhtiö G.W. Sohlbergin välillä.

SUOMEN LAIVALIIKENNE

Sisävesiliikenne: Matkustajien ja tavaroiden kuljetus sisävesillä omilla tai rahdatuilla aluksilla. Sisävesiliikenettä on myös satamien ja telakoiden sisäinen liikenne.
Tärkeimmät sisävesireitit esimerkein: Kuopio ja sen lähialueet, Päijänne-Jyväskylä /Lahti,  Lahti-Heinola, Tampereen alue, Savolinna-Helsinki, Tampere-Hämeenlinna, sekä Savolinna-Punkaharju.
Esitelkää Suomen Hopealinja Oy: Suomen suurin sisävesivarustamo. Varustamolla on käytössä kahdeksan modernia sisävesilaivaa, jotka kuljettavat n. 85 500 matkustajaa vuosittain. Alukset risteilevät Hämeenlinnan, Valkeakosken ja Tampereen välillä, sekä Keuruun ja Mäntän alueella. Tampere-Hämeenlinna välillä risteilevät alukset kulkevat lähes päivittäin koko kesä kauden. Talvisin järjetetään myös risteilyjä. Lisäksi on monenlaisia teema-risteilyjä.
Meriliikenne: Meritse kuljetetaan paljon esim. öljyä, paperia ja kartonkia sekä kappaletavaraa. Vuosittain miljoonat ihmiset matkustaa Itämerellä laivoilla.
Risteilyliikenne: Suomen aluevesien ulkopuolelle laivalla tai lautalla tehty yleensä edestakainen matka.
Matkustajalaivaliikenne: tarkoittaa laivaliikenettä, jossa matkustaa rahdin sijasta matkustajat.
Rahtiliikenne: Pääasiallinen tarkoitus kuljettaa tavaraa, esim. jakelutarkoituksiin.
Suomen merisatamat: Sköldvikin satama, HaminaKotkan satama, Helsingin satama, Kokkolan satama, Naantalin satama, Rauman satama, Raahen satama, Porin satama, Oulun satama, Hangon satama, Turun satama, Tornion satama, Kemin satama, Inkoon satama, Uudenkauoungin satama, Pietarsaaren satama, Vaasan satama, Loviisan satama, Kaskisen satama ja Kantvikin satama.
Suomesta lähtevät tärkeimmät reitit esimerkein: Tallinna-Helsinki, Tukholma-Helsinki/Turku, lisäksi mm. rekkakuskit liikkuvat myös paljon saksaan tai pietari.
Laivaliikenne ja kestävä kehitys: Laivoista rakennetaan tehokkaampia, vähemmän kuluttavampia, ja lisäksi semmoisia jotka voi kulkea pelkästään biopolttoaineilla. Esim. Viking Linen uusimmassa laivasta ei lähde ollenkaan rikkipäästöjä. Laivan pesuohjelmat lisäävät päästöjä.
Suomalaiset laivayhtiöt: Eckerö Line, Viking Line (Maarianhamina), Finnlines, Kristina Cruises ja Linda line Oy (suomalainen tytäryhtiö Lindaliini AS yhtiöstä).
Esitelkää yksi valitsemanne suomalainen laivayhtiö: 
Finnlines:
Finnlines on keskittynyt Itämerelle ja Pohjanmerelle. Matkustaja-rahtilaivat tarjoo palveluja Suomesta sekä Saksaan, että Ruotsiin (Ahvenanman kautta) ja Saksasta Venäjälle. Merikuljetusten lisäksi yhtiö tarjoaa satamapalveluja Helsingin ja Turun satamissa.

SUOMEN VALTATIET

Punaisella viivalla merkityt reitit ovat Suomen valtateitä eli teiverkon pääteitä, lisäksi Ahvenanmaalla niitä on neljä, ja siellä on oma tien numerointi järjestelmä, joka menee päällekkäin muun Suomen kanssa. Tiennumerointijärjestelmässä valtateille on varattu numerot yhden ja 39 välillä. Nykyisin näistä on käytössä vain numerot 1-16 ja 18-29. Tiennumerot on merkitty tieopasteisiin valkoisella numerolla punaiselle pohjalle. Vuonna 2013 valtateitä oli Suomessa noin 8 600 kilometriä ja kaikki valtatiet on päällystettyjä. Tärkeimmät valtatiet lähetevät Helsingistä ja Turusta. Ennen valtateitä sanottiin viertoteiksi.

MATKATURVALLISUUS

Matkavakuutus: Matkavakuutus auttaa matkailijaa varautumaan odottamattomiin tilanteisiin ja pelastaa vahingon sattuessa. Matkavakuutus korvaa esim. matkalla sattuvan sairauden hoitokulut sekä myös varkaus- ja rikkoutumisvahinkoja.
Eurooppalainen sairaanhoitokortti: Suomessa sairausvakuutetuilla on oikeus eurooppalaiseen sairaanhoitokorttiin, jonka voi tilata ilmaiseksi kelasta. Kortilla sinun tulisi saada hoito samaan hintaan kuin maassa asuvien henkilöiden (toimii EU- ja Eta-maissa, sekä Sveitsissä). Hoidon hinta määräytyy oleskelumaasi kansallisen järjestelmän mukaisesti.

Autojen turvallisuusasiat: Autot on pakko katsastaa tietyn ajan välein riippuen, kuinka vanha auto on. Lisäksi opetus on laadukasta. 

Lentokoneiden turvallisuusasiat; ennen lentoa, lennolla ja lennon jälkee: Ennen lentoa kaikki koneeseen nousevat matkustajat ja työntekijät turvatarkastetaan ja samoin kaikki matkatavarat, riippumatta siitä, onko ne menossa ruumaan vai ei. Ennen lentoa lentokenttä työntekijät tarkistavat lentokoneen "lentokunnon". Lennolla työskentelee ammattitaitoinen henkilökunta, jotka on koulutettu toimimaan monenlaisissa vaaratilanteissa. Säädökset ja muut on tehty suojaamaan matkustajien turvallisuutta lentokoneessa. Kuten joillain lentoyhtiöillä on säädös, että lennonohjauksen ja matkustamon välisen pitää olla lukossa. Lennon jälkeen työntekijät kirjaa, jos koneessa oli jotain poikkeuksia, jotta ne voidaan sitten kunnolla tutkia.  

Laivaturvallisuus: hyvin kansainvälisesti säännelty liikennemuoto. Sääntelyn pohjana ovat YK:n alaisen  Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) yleissopimukset. Meriturvalllisuutta säätelee SOLAS (International Convention for the Safety of Life at Sea)

Vesiväylien kunnossapito: Perusväylänpitoon kuuluu jokapäiväistä liikennöittävyyttä, turvallisuutta sekä teknistä tasoa ylläpitävät toiminnot. Näitä ovat välien hoito, välien kunnossapitoruoppaukset, turvalaitteisen huolto- ja kunnossapitotoimenpiteet sekä kanavien käyttö. Lähtökontana on turvallinen ja logistisia tarpeita vastaava väyläverkosto.

Metrojen, raitiovaunujen, junien ja bussien turvallisuusasiat: 

Trafi: kehittää liikennejärjestelmän turvallisuutta, edistää liikenteen ympäristöyställisyytta ja vastaa liikennejärjestelmään liittyvistä viranomaistehtävistä.

Viimeinen topi-tehtävä

4. VKON BLOGGAUS

Kiinnitä huomiota omaan ergonomiseen työskentelyysi eri työtehtävissä ja kerro tilanteista, joissa olet huomannut, että esim. kätesi, niskasi, jalkasi tai jokin muu kehon osa kipeytyi. Miten muutit toimintatapaasi / korjasit tilanteen?

Joskus jos oli monen päivän työputki, niin jalat alko loppuvuorosta puutumaan, mutta sille ei sinänsä voinut mitään, kun oli jalassa kuitenkin ne työkengät ja näin. Sitten välillä jos nosteli väärin jotain painavia laatikoita yms niin sitten tuntu selässä, mutta sekin korjautuu, kun vaan nostelee oikein niitä juttuja! 

Viimesiä viedään!

Nyt on työssäoppimisjakso kulunut melkein loppuun, onneksi! Päivät on ollut tosi pitkiä, oon aloittanut vasta aamupäivästä ja sitten taas lopettanut työpäivät yleensä siinä kymmenen pintaan. Jos seuraavana päivänä on sattunut olemaan aamuvuoro, niin nukkuminen on jäänyt tosi tosi vähälle! Mulla on enää kaksi päivää jäljellä ja toinen päivistä on ihanan lyhyt, vähän reilu viis tuntia plus Helinän käynti työpäivän jälkeen! :)

Tällä viikolla oon oppinut paistamaan munkkeja ja leipomaa sydämen muotoisia korvapuusteja! Ja asiakkaiden kanssa kommunikointi on alkanut sujumaan paremmin...

Kolmas viikko Shellillä

En ole oppinut enää oikeestaa mitää uutta. Alkaa jo hieman uuvuttaa, kun mulla on melkein aina yhdeksän tunnin työpäivä ja töitä on joka viikonloppu... Onneksi on enää kolme työpäivää jäljellä! ♥ Hommat sujuu niinku viime viikollakin! Kaikki menee iha ok..

3. viikon topi-tehtävä

3. VKON BLOGGAUS

Kerro, minkälaisissa asiakaspalvelutilanteissa olet käyttänyt vieraita kieliä. Miten hoidit tilanteen? Mitä kieliä olet kuullut puhuttavan työpaikassasi? Mitä olet itse puhunut? Tämän lisäksi valitse ainakin kymmenen eri tuotetta työpaikkasi valikoimasta ja käännä sanat sekä in english och på svenska.

Olen käyttänyt englantia,vaan muutaman kerran. Palvelessa kassalla, vastaamalla kysymksiin ja ohjaamalla miten jäähile-juomakonetta käytetään! :) Nuo kaikki tilanteet olivat englanniksi. En ole kuullut käytettävän muita kieliä... 

Tuotteet:

Ajastinkello / timer / timer klocka

Jäätelö / ice cream / glass

Ruuvimeisseli / screwdriver / skruvmejsel

Uhkapeli / gambling / hasardspel

Aurinkolasit / sunglasses / solglasögon

Pelikoneet / slots / spelautomater

Tupakkatuotteet / cigaretteproducts / rökningsprodukter

Ensiapupakkaus / first aid kit / första hjälpen låda

Kaasupullot / gasbottles / Gasflaskor

Hammasharja / toothbrush / tändborste

Autonpuhdistustuotteet /  carcleaningproducts  /blisrengöringsmedel

Puolessa välissä

Olen oppinut tällä viikolla todella paljon. Olin maanataina ensimmäistä kertaa kassavuorossa ja tämän viikon olen ollut pääasiassa joka vuorossa kassalla. Kassalla on tosi paljon erilaisia toimintoja; veikkauskoneen käyttö, sibylla tuotteiden teko (eli hodareita, hamppareita, lihiksiä ym mukaan otettavia pikkusuolaisia), omavalvonta suunnitelman täyttäminen, palvelutankkauksen maksuttaminen, ylipäätään kassakoneen käyttö ja niin edelleen.

Yhden päivän olin salivuorossa ja siellä hommat alkaa sujumaan jo melko hyvin. Alan muistamaan tavaroitten paikkoja, mitä missäkin järjestyksessä kannattaa tehdä, enkä tarvitse enää niin paljon neuvoja.

Erilaiset asiakasryhmät

2. TYÖSSÄOPPIMISVKON BLOGITEHTÄVÄ

Erilaiset asiakasryhmät… Pohdi, miten työpaikallasi otetaan huomioon:

 - eri ikäiset asiakkaat (esim. lapsille oma menu) 

- ruoka-aineallergiset

 - liikuntarajoitteiset

 - ym.

Erilaiset asiakasryhmät otetaan aika hyvin Shellillä huomioon! 

Lapset otetaan huomioon lasten omalla menulla. Lisäksi alle 12-vuotiaat lapset saavat buffet alennuksen lounas- ja aamupalabuffetista. Jälkiruoka vaihtoehdoksi on kahvi, tee, kaakao tai lapsille hyvin maistuva jäätelö! Lisäksi lapsille on oma nurkkaus ja Shelliltä löytyy myös lastenhoitohuone pienemille lapsille, sekä syöttötuoleja.

Lapsiperheet otetaan huomioon erityisesti kesäisin erilaisilla ruokakampanjoilla, joita on esimerkiksi "Jos kaksi aikuista syö ruoka-annoksen, niin yksi lasten annos on ilmainen".

Ryhmät voivat kätevästi tilata tarjoilun Shellin nettisivuilta. Halutessaan ryhmät voivat varata kabinetti-tilan. Matkanjohtajat saavat ilmaisen kahvin. 

Kanta-asiakkaat saavat tarjouksia kanta-asiakaskorteilla eli ST1 käteisalennuskortilla tai PINS-kortilla. Esim. tällä hetkellä kausituotteena on itsetehty kasimunkki ja normaalikahvi kanta-asiakaskortilla yhteensä 3,40€. ST1-käteisalennuskortilla saa alennusta tankkaamisesta.

Ruoka-allergiset listalla on monipuolisesti laktoosittomia ja gluteenittomia annosvaihtoehtoja. Jos annoksessa on jotain missä ruoka-ainetta mille on allerginen kokki voi mahdollisesti tehdä tilauksen ilman kyseistä ruoka-ainetta (riippuen mistä aineesta on kyse). Gluteemittomia pullia ja leipiä voi tilata kassalta.

Liikuntarajoitteiset pääsevät liikkumaan esteittä, koska kynnyksiä on todella vähän ja rapppusia ei ole. Liikuntarajoitteisia huomioidaan palvelulla, mennään kysymään tarvitaanko apuaja tarjoudutaan kantamaan tarjotinta.

Ammattiautoilijat (rekkakuskit) saavat alennusta rahtikortilla. Lisäksi ammattiautoilijoille on suihku- ja saunatilat. Jos tankkaa yli 150 litralla saa alennusta 1,40€ ja yli 300 litralla 2,80€. Ammattiautoilijat voivat hommata oman Shell-kortin jolla saa alennusta sopimuksen mukaan.

Tupakoitsijat otettu huomioon niille tarkoitetulla huoneella, jossa saa polttaa, myös sisätiloissa.

Lisäksi Shellillä on arkisin ja launtaisin paikalla palvelumestari, joka tankkaa, pesee tuulilasin, vaihtaa sulat, tarkistaa renkaan paineet ja niin edelleen puolestasi. 

Kuulumisia topista

Olin tämänkin päivän töissä, vaikka olikin sunnuntai. Mulla on joka viikonloppu työvuoroja.. :/ Edelleen menee ihan kivasti :D!! Tänään täytin juomahyllyjä ja jäätelölaareja, leivoin sämpylöitä, tiskasin, tarjoilun ruoka-annoksia, siivosin vessoja, pesin pesukoneen ja kaikkee muuta... Työpäivät on aika monipuolisia, minkä takia pitkätkin päivät kuluu yleensä aika nopeesti!

1. TYÖSSÄOPPIMISVIIKON BLOGITEHTÄVÄ

(Kerro, miten sinut on perehdytetty työssäoppimispaikkaasi?) Ota myös selvää, mitä asiakaslähtöisyys tarkoittaa omassa työssäoppimispaikassasi ja kerro siitä blogissasi.

Asiakasta tervehditään, kun se tulee ja heipataan, kun se lähtee. Työt pyritään aina tehdä hymyissä suin. Asiakkaan olosta koitettaan tehdä mukava ja pyritään ettei asiakkaalla olisi vaivaannuttava olo. Toiminnot (kahvin saanti, ruuat tilaaminen yms.) koitettu tehdä selkeästi ymmärrettäväksi, vaikkakin niissä olisi parannettavan varaa! Työntekijät tulevat töihin palvelemaan asiakkaita, eikä vaan tienaamaan rahaa! :-) (Mulle luvattiin miettiä parempi vastaus huomiseksi (maanantaiksi) niin päivittelen tätä sitten varmaan vielä työvuoron jälkee vähän kattavammaksi!)

Ekat päivät työssäoppimassa

Oon ollut nyt tällä viikolla kolmena päivänä töissä. Oon tehnyt vähän kaikenlaista vessojen siivouksesta hodareitten ja munkkien tekoon. Nyt oon ollut vaan salin puolella eli siivoillut kaikkea ja näin, ensi viikolla menen sitten ekaa kertaan vasta kassavuoroon. Mulla on tän topi-jakson aikana kahdeksan kertaa salivuoroja ja saman verran oon sitten kassallakin.

Joka päivä sujuu aina vähän paremmin kaikki hommat, kun tietää jo vähän mitä pitää tehdä ja missä on minkäkin jutun paikka! Kivointa Shellillä on ollut se, että työ on aika monipuolista, eikä semmosta, että joka päivä ainut homma ois vaan tiskien kantaminen suuntaan ja toiseen :)

1. TYÖSSÄOPPIMISVIIKON BLOGITEHTÄVÄ

Kerro, miten sinut on perehdytetty työssäoppimispaikkaasi? (Ota myös selvää, mitä asiakaslähtöisyys tarkoittaa omassa työssäoppimispaikassasi ja kerro siitä blogissasi.)

Heti alussa, kun menin Shellille niin siellä annettiin mulle työpaita ja hattu, sitten mut esiteltiin työntekijöille, jotka silloin sattui oleen samassa vuorossa mun kanssa. Sen jälkeen mulle näytettiin naisten pukuhuone vaihdoin työvaatteet niskaan ja mulle kerrottiin ettei saa olla koruja ja kynsilakkaa yms ja kerrottiin jotain muita perusjuttuja.

Ekan päivän liikuin lähinnä yhden työntekijän kanssa ja tehtiin kaikki hommat yhdessä. Kun esim. leivottiin pullaa se teki eka muutaman malliksi ja mä sitten loput. Ekana päivänä tein oikeestaan enemmän kaiken näköistä kun mitä noina muutamana muuna. Pääsin kokeilee jo parille asiakkaalle kassan käyttöökin. Mulle kerrottiin aina mitä pitää tehdä, miten se homma on järkevintä tehdä tai miten sen on se työntekijä itse tottunut tekemään ja sitten mulle kerrotaan myös aina, että miksi niin tehdään :-) Musta on tosi kiva, että ne kertoo miksi mitäkin tehdään niin asiat jää musta erilailla mieleen!! 

Tarjoilu Punaportissa

Tarjoilutyö ja asiakaspalvelu olivat mukavaa vaihtelua ja hyvä pohja tulevaan työssäoppimisjaksoon. Työskentely ei ollut mielestäni kovinkaan raskasta. Työtehtävät olivat aika yksinkertaisia, eikä mikään ollut erityisen vaikeaa. Vähiten pidin siitä, kun täytyi mennä keittiö puolelle pyytämään jotain ruokaa lisää. Kivointa oli makukaakaon teko :D 

Noudatin työaikoja aika hyvin. Tarjoilupäiviä oli aika sopiva määrä, jos niitä olisi ollut vähemmän, emme olisi kerinnyt oppia niin montaa uutta juttua. Enemmän olisi taas ollut liikaa. Työt jakautuivat mielestäni tasapuolisesti kaikille.

Uskon, että tarjoiluvuoroista oli hyötyä tulevalle työssäoppimisjaksolle. Olen nyt paljon itsevarmempi menemään tulevaan työssäoppimispaikkaani, kun olen saanut ensin vähän harjoitella tuttujen ihmisten kanssa!