SUOMEN RAUTATIELIIKENNE
Suomen rautatieliikenteen historia: Ensimmäinen rautatie avattiin 31.tammikuuta 1862 Helsingistä Hämeenlinnaan. Vuonna 1870 valmistui rautatie yhteys Pietariin. Suomessa on venäläinen raideleveys, koska Suomi oli rautateiden rakentamisen aikaan osa Venäjää. Maan kolme suurinta kaupunkia oli yhdistetty vuonna 1876, kun rataosuutta laajennettiin Toijalan kautta Tampereelle. Myöhemmin rautatiet ovat laajentuneet muuallekin Suomeen.
Junatyypit:
-Allegro, liikennöi Helsingin ja Pietarin välillä
-InterCity-juna, henkilöliikenteesen tarkoitettu juna, jolla pääsee liikkumaan kaupunkien ja suurten asutuskeskuksen välillä
-Pendolino, tarkoitettu suurimpien kaupunkien väliseen liikenteeseen tarkoitettuja nopeita junia. Liikennöi parhaisiin matkustusaikoihin, ja pysähdyspaikkoja on muita junia vähemmän.
-Pikajunat, liikennöivät pitkillä etäisyyksillä sekä Etelä-Suomen taajamien välillä
-Taajamajunat, pysähtyy kulkuvälinsä lähes jokaisella pysähdyksellä
-Lähijunat, liikennöi tiheästi ja pysähtyy usealla asemalla
-Tolstoi, juna, joka liikennöi Moskovan lisäksi Viipuriin, Tveriin ja Pietariin
-Yö- ja autojunat, matkustaminen onnistuu mukavasti pohjoiseen yön yli leväten ja halutessaan auton voi ottaa mukaan
Vammaismatkustajat junassa ja asemilla: Juniin sisäänpääsyä on helpotettu invanapeilla ja invahisseillä. Junista löytyy esteettömiä WC-tiloja pyörätuolipaikkojen lähellä. Kaikkiin juniin ei mahdu invamopoja. Junista löytyy paikkoja pyörätuolipotilaille ja niiden läheltä löytyy sähköpistokkeita. Vammaismatkustajien huomiointi vaihtelee junatyypeittäin. Asemilla tunneleista löytyy usein hissejä tai ramppeja, jotta liikkuminen onnistuisi pyörätuolilla kulkeviltakin.
Kestävä kehitys junaliikenteessä: Juna toteuttaa permmin kestävän kehityksen ajatusta, kun esimerkiksi autot, koska se on joukkuliikenneväline. Junan hiilidioksidipäästöt on 6 kg/hlö/100 km, joka on hieman enemmän kuin bussien kulutus.
Palvelut asemilla ja junissa:
Asemilla: palvelun määrä riippuu asemasta. Asemoilta voi löytyä mm. näitä palveluita; pysäköinti, taxi, WC-tilat, lipunmyynti, lippuautomaatti, avustuspalvelu, ravintola, sekä muita kauppoja ja kioskeja.
Junissa: Jostain junista löytyy ravintolavaunu ja lapsille tarkoitettu oma lastenvaunu, jossa kylläkin kaikki voivat istua. Lisäksi junissa on kärrymyyntiä, lemmikkivaunuja, makuuvaunuja ja vammaispalveluita. Junista löytyy pistorasioita, jotta voi ladata mobiililaitteita, sekä tietokoneita junamatkalla.
Lipunmyynnin eri ostotapaoihin: Lipun voi ostaa netistä, etukäteen, joko kännykkään tai tulostaa sen koneelta paprerille. Etukäteen junan voi ostaa myös lippuautomaateista maksukorteilla tai lipunmyynnistä semmoisen olessa auki ja sijaitsevan sillä asemalla. Lisäksi junalipun voi ostaa junista, mutta jossain junissa se maksaa enemmän, jos lipunmyynti on auki junan lähtiessä. Lisäksi pääkaupunkiseudulla käy ne kortit tai ne. Lisäksi lippuja voi ostaa puhelimetse.
Suomen ja Venäjän välinen junaliikke: Edestakaisia Allegro-vuoroja on päivittäin neljä. Tolstoilla on yksi lähtö Helsingistä js yksi Moskovasta yhdessä vuorokaudessa. Passi- ja tulitarkastukset hoidetaan junan kulkiessa ja viranomaiset aloittavat tarkistusen jo junan lähdettyä.
InterRail, junaliput Eurooppaan ja VR: VR:ltä on mahdollista ostaa InterRail-lippuja. Lippuja on kahdenlaisia, lippu, mikä on kohdistettu johonkin tiettyyn paikkaan tai lippu, mikä kelpaa kaikissa InterRail-maissa. Lisäksi lipun voimassaolo aikaa voi vaihdella. Lisätietoa lippujen hinnasta ja muusta voi katsoa
täältä. Suomesta voit ostaa junalippuja ja varata paikkoja melkein jokaiselle asemalle Euroopassa. Ostamalla junalipun jo Suomesta säästät aikaa matkalla. Junalippuja voi ostaa Helsingin kansainvälisestä lipunmyynnistä tai puhelimetse.
VR ja yhteistyökumppanit: VR:llä on lukuisia yhteistyökumppaneita, kuten Sokos-hotellit ja Finnair.
Liikematkustajat: Jos ryhmät haluavat pitää junassa kokouksia, niin on mahdollista varata duettoplus-vaunusta (joita ei ole, joka junassa tulee tarkistaa etukäteen). Voit varata paikat yhdenehengen paikoista, jopa 40 henkilön ryhmien tiloihin, vaikkapa koko yläkerran vain omaan käyttöön. Halutessa voi tilata ruoka-annoksia, pikkulämpimiä tai pulla-kahvit etukäteen. Alakerrasta löytyy mukaan otettavia pikkupurtavia tai jopa aterioita.
VR ja asiakaspalvelu: VR:n on laajentanut asiakaspalveluaan myös someen. Joka päivä klo 8-20 voi Facebookissa ja Twitterissa kysyä junamatkailusta tai lipuista. Asiakaspalvelua löytyy myös VR:n omilta sivuilta. Sivulta löytyy myös laaja kirjo puhelinnumeroita, josta asiakaspalvelua saa. Puhelimetse asiakaspalvelu on auki klo 7-22. Lisäksi asikaspalvelua saa lipunmyyntipisteistä eri asemilta ja junissa on lisäksi lipunmyyjä, joka on myös asikaspalvelijana siellä.
SUOMEN BUSSILIIKENNE
Bussiliikenteen historia: Linja-autot otettiin käyttöön 1900-luvun alussa. Vuonna 1905 alkoi autolinjaliikenne Uudenkaupungin ja Turun välille. Kaupunkiliikenne Trurussa alkoi kesällä 1906, mutta toiminta loppui kesä jälkeen, koska toiminta ei ollut tarpeeksi kattavaa. Kaksi muuta yritystä linja-autoliikenteen aloittamiseksi tapahtui Helsingissä vuonna 1907 ja Kotkassa 1913, lisäksi 1920 oli yksi yritys Tampereella. Linja-autoliikenne alkoi kunnolla Suomessa 1920-luvulla. Ensimmäiset linja-autoasemat perustettiin vuonna 1929. Linja-autot olivat aluksi kuorma-autoja, joidan lavan reunalla oli pitkittäissuuntaiset penkit.
Reittiliikenne: Matkustaja kulkee aikataulun mukaisesti linja-autolla.
Vakiovuoro: maaseudulla ja kaupunkien välillä ajava vuoro, joka pysähtyy pienissäkin kylissä ja tarvittaessa kaikilla reitin varrella olevilla pysäkeillä. Käyttäjäryhmä on pääasiassa koululaiset ja tyäömatkalaiset, joten aikataulut on tehty sen mukaan. Kuljettaa myös rahtia.
Pikavuoro: ajetaan keskikokoisten ja isojen kaupunkien välillä. Pikavuoro pysähtyy vain merkityllä pikavuoropysäkillä. Kuljettaa myös rahtia.
Tilausliikenne: reittiliikenteen ulkopuolista ajoa, jossa kuljetaan matkustajaryhmää, joka on ennalta sovittua. Tilausajot ovat asiakkaan tilaamia kuljetuksia, joissa aikataulu, reitti, autokalusto ja mahdolliset oheispalvelut ovat asiakkaan tarpeen mukaan laadittu. Suurinpia etuja on joustavuus ryhmämatkoilla.
Matkahuolto: yksityinen linja-autoliikenteen palvelu- ja markkinointi yritys. Linja-autoliitto osastoineen omistaa Matkahuollon. Päätoiminta-alat yrityksessä ovat matka- ja pakettipalvelut, sekä kioskipalvelut.
Suomen bussitoimintaan suuntautuneet matkanjärjestäjät: mm.
Pohjolan Matka, Matkapalvelu Liisa Hietala, Matkapojat, Matka-Töysä Oy ja Lehtimäen matkat.
ExpressBus markkinointiyhteenliittymä, johon kuluu 30 pikavuoroja liikennöivää linja-autoyritystä. Kun matkustajamäärät pikavuoroissa oli laskusuunassa, projekti aloitettiin vuonna 1991.
Bussien merkitys liikenneverkossa: Bussi reitit täydentävät rautateitä, tarjoamalla bussiyhteyksiä paikkakunnalle, joille ei pääse junalla. Ennen junat ja bussit kilpailivat enemmän. Nykyään, kun autoilu on lisääntynyt on täytynyt aloittaa yhteistyö. Kaukojunien ja kaukoliikenteen bussien välisiä vaihtoja on helpotettu rakentamalla matkakeskuksia.
Kestävä kehitys bussiliikenteessä: Bussin hiilidioksidipäästöt on 4 kg/hlö/100 km, joka hieman vähemmän kuin junissa.
Esitelkää yksi valitsemanne valtakunnallinen bussiyhtiö: Onnibus on halpa, nopea ja luotettava tapa matkustaa linja-autolla. Yhteyksiä on melko vähän ja pysäkkejä joihin linja-auto pysähtyy on melko vähän. Onnibusseissa on kaikkissa langaton netti ja pistorasioita. Lippujen hinnat alkavat yhdestä eurosta ja lisäksi tulee euron varausmaksu.
Hämeenlinnan paikkalislinja-auto liikenne: Lipun hinta on 3,30€ ja vaihtomaksu (45minuutin sisällä ensimmäisen lipunostosta) on euron. Lasten liput ovat hieman halvempia, 1,70€ ja vaihto 0,5€.
SUOMEN LENTOLIIKENNE
Suomen lentoliikenteen historia: Aadolf Aarnio oli ensimmäisen suomalaisen tekemän lentoyritysen johtaja. Lentoyritys tehtiin Tampereella 20.4.1911. Ensimmäinen varsinainen lento Suomessa tapahtui 18.5.1912. Suomen lentoliikenteen katsotaan alkaneen jo vuonna 1784, kun Johan Erikson Julin päästi miehittämättömän kuumailmapallonsa Oulun torilta taivaalle. Aero Oy, nykyinen Finnair Oy perustettiin 1.11.1923, toiminnan se aloitti 20.3.1924. Ensimmäinen lento Aero Oy:lla oli 162kg kuorma postia Helnsingistä Tallinnaan. Ensimmäisenä vuonna, kun Aero toimi se kuljetti 269 matkustajaa. Kesällä 1924 Aero palkkasi ensimmäisen suomalaisen lentäjän.
Siviili-ilmailu: tarkoittaa ei sotilashenkilöiden harjoittamaa ilmailua, pääosin loma- ja työmatkojen lentäminen.
Sotilasilmailu: Kattaa kaiken sotilaallisen lentotoiminnan niin sodan, että rauhan aikana. Tämän tehtävän suomessa toteuttaa Suomen ilmavoimat.
Liikenneilmailu: kaupallista lentoliikennettä, jossa kuljetetaan matkustajia, rahtia tai postia maksua tai vuokraa vastaan. Kaupalliseen liikenteeseen kuuluu reitti-, tilaus-, ja taksiliikenne, liikenneilmailu ei sisällä mm. yleis-, koulutus-, tai sotilaslentoja.
Reittiliikenne: matkustaja lentää aikataulun mukaisella lennolla.
Tilausliikenne: Matkustajien ja tavaroiden kuljetusta koti- ja ulkomaan säännöllisessä ja epäsäännöllisessä tilauslentoliikenteessä
Sukkulaliikenne: tarkoitetaan kahden paikan välistä tiehää liikennettä.
Taksiliikenne: Lentotaksi ajaa kutsuliikenteenä ennakkoon tehtyjen varausten mukaan. Pääpysäkkien lisäksi kyytiin voi nousta myös reitin varrella olevilta bussipysäkeiltä.
Yleisilmailu: termi, joka kokoaa ne moottorilennon alueet, joita valtio tai yrityksen reittiliikenteessä tai liikelennossa eivät harjoita. Yleisilmailu ei ole aina ei-kaupallista. Suurin osa yleisilmailusta koostuu harrastuslentämisestä, mutta osa kattaa myös kaupallisia toimintoja.
Finavia: Suomen valtion kokonaan omistama julkinen osakeyhtiö. Liikevaihto muodostuu lentoyhtiölle ja matkustajilla tarjottavista palveluista. Finavia turvatarkastaa matkustajat ja matkatavarat, pitää kiitotiet kunnossa sekä varmistaa turvalliset nousut ja laskeutumiset.
Lentoliikenne ja kestävä kehitys: Lentoasemilla merkittävämmät ympäristövaikutukset aiheutuvat kiitoteiden liukkaudentorjunnan, lentokoneiden jäänesto- ja poistokäsittelyiden, sekä lentotoiminnan takia. Lentoliikennettä ja lentoasemien toimintaa koskee suuri määrä kansainvälisiä säädöksiä, EU:n lainsäädöksiä, kotimaista lainsäädäntöä sekä niiden perusteella annettuja ilmailumääräyksiä. Ympäristö vaikutuksia seurataan tarkkaan.
Suomen lentokentät: Helsinki-Vantaa, Enontekiö, Ivalo, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kemi-Tornio, Kittilä, Kokkola-Pietarsaari, Kuopio, Kuusamo, Lappeenranta, Maarianhamina, Oulu, Pori, Rovaniemi, Savonlinna, Tampere-Pirkkala, Turku, Vaasa ja Varkaus, sekä yleisilmailukenttiä ovat Helsinki-Malmi, sekä Halli ja Utti.
Helikopterilentotoiminta Suomessa: Puolustusvoimilla on muutamia helikoptereita, lisäksi Suomessa on yrityksiä, jotka kuljettavat henkilöitä ja rahtia.
Esitelkää lyhyesti yksi valitsemanne suomalainen lentoyhtiö (ei Finnair):
Flybe Finland
Flybe UK:sta irtautumisen myötä Flybe Finlandin nimi muuttuu toukokuussa, ja nimeksi tulee Nordic Regionail Airlines. Nimenmuutos vaatii Kaupparekisterin hyväksynnän, nimemuutos odotetetaan tapahtuvan toukokuun alussa. yhtiö saa uuden ilmeenkin ja se julkaistaan alkukesällä.
Flybe Finland (jatkossa Nordic Regional Airlines) on suomalainen lentoyhtiö ja Suomen suurin kotimaan lentoliikenteen operoija. Yhtiö työllistää noin 700 henkilöä Suomesssa. Yhtiö operoi merkittävää osaa Finnairin kotimaan ja Europpan lennoista.
Flybe Finlandin emoyhtiö on Flybe Nordic. Maalikuussa se siirtyi väliaikaisesti Finnarin omistukseen, kun Flybe UK myi Finnairille 60% osuutensa. Asiakkaille eikoidu tästä vaivaa. Toukokuun alussa kaikki Flybe Finlandin omat reitit muuttuu Finnarin lennonnumeroille ja samalla Finnairin ostoliikenteeksi. Flybe Nordicin lopullisesta omistuksesta jatketaan vielä neuvotteluja Finnairin, henkilöstövuokrausyhtiö StaffPointin ja sijoitusyhtiö G.W. Sohlbergin välillä.
SUOMEN LAIVALIIKENNE
Sisävesiliikenne: Matkustajien ja tavaroiden kuljetus sisävesillä omilla tai rahdatuilla aluksilla. Sisävesiliikenettä on myös satamien ja telakoiden sisäinen liikenne.
Tärkeimmät sisävesireitit esimerkein: Kuopio ja sen lähialueet, Päijänne-Jyväskylä /Lahti, Lahti-Heinola, Tampereen alue, Savolinna-Helsinki, Tampere-Hämeenlinna, sekä Savolinna-Punkaharju.
Esitelkää Suomen Hopealinja Oy: Suomen suurin sisävesivarustamo. Varustamolla on käytössä kahdeksan modernia sisävesilaivaa, jotka kuljettavat n. 85 500 matkustajaa vuosittain. Alukset risteilevät Hämeenlinnan, Valkeakosken ja Tampereen välillä, sekä Keuruun ja Mäntän alueella. Tampere-Hämeenlinna välillä risteilevät alukset kulkevat lähes päivittäin koko kesä kauden. Talvisin järjetetään myös risteilyjä. Lisäksi on monenlaisia teema-risteilyjä.
Meriliikenne: Meritse kuljetetaan paljon esim. öljyä, paperia ja kartonkia sekä kappaletavaraa. Vuosittain miljoonat ihmiset matkustaa Itämerellä laivoilla.
Risteilyliikenne: Suomen aluevesien ulkopuolelle laivalla tai lautalla tehty yleensä edestakainen matka.
Matkustajalaivaliikenne: tarkoittaa laivaliikenettä, jossa matkustaa rahdin sijasta matkustajat.
Rahtiliikenne: Pääasiallinen tarkoitus kuljettaa tavaraa, esim. jakelutarkoituksiin.
Suomen merisatamat: Sköldvikin satama, HaminaKotkan satama, Helsingin satama, Kokkolan satama, Naantalin satama, Rauman satama, Raahen satama, Porin satama, Oulun satama, Hangon satama, Turun satama, Tornion satama, Kemin satama, Inkoon satama, Uudenkauoungin satama, Pietarsaaren satama, Vaasan satama, Loviisan satama, Kaskisen satama ja Kantvikin satama.
Suomesta lähtevät tärkeimmät reitit esimerkein: Tallinna-Helsinki,
Tukholma-Helsinki/Turku, lisäksi mm. rekkakuskit liikkuvat myös paljon saksaan tai pietari.
Laivaliikenne ja kestävä kehitys: Laivoista rakennetaan tehokkaampia, vähemmän kuluttavampia, ja lisäksi semmoisia jotka voi kulkea pelkästään biopolttoaineilla. Esim. Viking Linen uusimmassa laivasta ei lähde ollenkaan rikkipäästöjä. Laivan pesuohjelmat lisäävät päästöjä.
Suomalaiset laivayhtiöt: Eckerö Line, Viking Line (Maarianhamina), Finnlines, Kristina Cruises ja Linda line Oy (suomalainen tytäryhtiö Lindaliini AS yhtiöstä).
Esitelkää yksi valitsemanne suomalainen laivayhtiö:
Finnlines:
Finnlines on keskittynyt Itämerelle ja Pohjanmerelle. Matkustaja-rahtilaivat tarjoo palveluja Suomesta sekä Saksaan, että Ruotsiin (Ahvenanman kautta) ja Saksasta Venäjälle. Merikuljetusten lisäksi yhtiö tarjoaa satamapalveluja Helsingin ja Turun satamissa.
SUOMEN VALTATIET
Punaisella viivalla merkityt reitit ovat Suomen valtateitä eli teiverkon pääteitä, lisäksi Ahvenanmaalla niitä on neljä, ja siellä on oma tien numerointi järjestelmä, joka menee päällekkäin muun Suomen kanssa. Tiennumerointijärjestelmässä valtateille on varattu numerot yhden ja 39 välillä. Nykyisin näistä on käytössä vain numerot 1-16 ja 18-29. Tiennumerot on merkitty tieopasteisiin valkoisella numerolla punaiselle pohjalle. Vuonna 2013 valtateitä oli Suomessa noin 8 600 kilometriä ja kaikki valtatiet on päällystettyjä. Tärkeimmät valtatiet lähetevät Helsingistä ja Turusta. Ennen valtateitä sanottiin viertoteiksi.
MATKATURVALLISUUS
Matkavakuutus: Matkavakuutus auttaa matkailijaa varautumaan odottamattomiin tilanteisiin ja pelastaa vahingon sattuessa. Matkavakuutus korvaa esim. matkalla sattuvan sairauden hoitokulut sekä myös varkaus- ja rikkoutumisvahinkoja.
Eurooppalainen sairaanhoitokortti: Suomessa sairausvakuutetuilla on oikeus eurooppalaiseen sairaanhoitokorttiin, jonka voi tilata ilmaiseksi kelasta. Kortilla sinun tulisi saada hoito samaan hintaan kuin maassa asuvien henkilöiden (toimii EU- ja Eta-maissa, sekä Sveitsissä). Hoidon hinta määräytyy oleskelumaasi kansallisen järjestelmän mukaisesti.
Autojen turvallisuusasiat: Autot on pakko katsastaa tietyn ajan välein riippuen, kuinka vanha auto on. Lisäksi opetus on laadukasta.
Lentokoneiden turvallisuusasiat; ennen lentoa, lennolla ja lennon jälkee: Ennen lentoa kaikki koneeseen nousevat matkustajat ja työntekijät turvatarkastetaan ja samoin kaikki matkatavarat, riippumatta siitä, onko ne menossa ruumaan vai ei. Ennen lentoa lentokenttä työntekijät tarkistavat lentokoneen "lentokunnon". Lennolla työskentelee ammattitaitoinen henkilökunta, jotka on koulutettu toimimaan monenlaisissa vaaratilanteissa. Säädökset ja muut on tehty suojaamaan matkustajien turvallisuutta lentokoneessa. Kuten joillain lentoyhtiöillä on säädös, että lennonohjauksen ja matkustamon välisen pitää olla lukossa. Lennon jälkeen työntekijät kirjaa, jos koneessa oli jotain poikkeuksia, jotta ne voidaan sitten kunnolla tutkia.
Laivaturvallisuus: hyvin kansainvälisesti säännelty liikennemuoto. Sääntelyn pohjana ovat YK:n alaisen Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) yleissopimukset. Meriturvalllisuutta säätelee SOLAS (International Convention for the Safety of Life at Sea)
Vesiväylien kunnossapito: Perusväylänpitoon kuuluu jokapäiväistä liikennöittävyyttä, turvallisuutta sekä teknistä tasoa ylläpitävät toiminnot. Näitä ovat välien hoito, välien kunnossapitoruoppaukset, turvalaitteisen huolto- ja kunnossapitotoimenpiteet sekä kanavien käyttö. Lähtökontana on turvallinen ja logistisia tarpeita vastaava väyläverkosto.
Metrojen, raitiovaunujen, junien ja bussien turvallisuusasiat:
Trafi: kehittää liikennejärjestelmän turvallisuutta, edistää liikenteen ympäristöyställisyytta ja vastaa liikennejärjestelmään liittyvistä viranomaistehtävistä.
